Maa maan sisällä

Georgiassa kärjistyi pitempiaikainen maan sisäinen konflikti uudelleen sodaksi vuoden 2008 aikana. Sodan osapuolina olivat Georgian sotavoimat ja Etelä-Ossetian armeija, sekä Venäjän federaation rauhanturvaajat. Peruslähtökohdat sodalle olivat Georgian halu kukistaa kapinallismaakuntansa asevoimat ja vakauttaa alue. Toisaalta Venäjällä oli selkeät intressit vakauttaa tilanne omilla rauhanturvaajillaan.

Maailmanpoliittiset taustat sodalle ovat kuitenkin paljon monimutkaisemmat. Georgialla pyrki päästä sotilasliitto Naton jäseneksi, josta se oli toistaiseksi evätty. Välit sinne olivat hyvät ja Yhdysvaltain armeija koulutti Georgian armeijaa. Natomyönteisyys ja läheiset suhteet yhdysvaltoihin ärsyttivät venäjää ja Venäjä halusi valtapoliittisesti tukea toista osapuolta, separastiteja Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Moninainen ongelma, jota voi pohtia syvällisemminkin. Georgia ei ole nimittäin ainut paikka, missä on sisäisiä ongelmia. Useissa entisissä Neuvostoliiton alusmaissa on hyvin paljon vastaavanlaisia tilanteita. Tälläinen ongelma kytee Moldovan sisällä.

Kävin siellä tutustumassa paikalliseen kulttuuriin ja historiaan. Reissu koostui oleskelusta Moldovan pääkaupungissa Chişinăussa, sekä sen ympäristössä ja vierailulla paikallisella kapinallismaakunnassa Transistrianissa, sekä sen pääkaupungissa Tiraspolissa. Jotta voi ymmärtää tilanteen, pitää oppia tuntemaan maan historia, sekä aikaisempien jännitteiden syyt ja taustat. Lisäksi on tärkeää ymmärtää, miksi on mitäkin tehty. Vaikka tutustuinkin alueeseen, en tiedä läheskään kaikkea.

Joitain johtopäätöksiä voin jokatapauksessa tehdä. On olemassa muutamia selkeitä lähtökohtia ongelmille. Alueella on sodittu niin kauan, kuin siellä on ollut ihmisiäkin. Lisäksi alue on kuulunut useisiin maihin tai imperiumeihin riippuen historiallisesta ajankohdasta. Alueelle ominaista on se, että siellä ei ole mitään sellaisia luonnonvaroja, mitä pääsääntöisesti muilla mailla tai alueilla on. Siellä ei ole merkittäviä metsäalueita, ei vuoria, ei kultaa, eikä öljyä. vientiteollisus koostuu muutamista aloista ja niissäkin on havaittavissa ongelmia. Olosuhteet ovat hyvin alkukantaiset. Moldova on Itä-Euroopassa oleva sisämaavaltio jossa ei ole merkittäviä luonnonvaroja.

Moldova on Euroopan köyhin maa mitattuna bruttokansantuotteella. Osalla ihmistä elämä koostuu omalla surullisella tavalla oikeasta eloonjäämistaistelusta, jossa ei välttämättä länsimaiset arvot kohtaa. Turistin on helppo joutua ryöstetyksi tai huijatuksi. Toisaalta Moldovalaiset ihmiset, joita tapasin, olivat oikein iloisia ja elämänmyönteisiä. Lisäksi jos noudattaa normaalia varovaisuutta, ei Moldova ole sen vaarallisempi maa, kuin moni muukaan.

Eriasia onkin sitten Transnistria, jossa alueen turvallisuustilanne on vaikeasti ennustettavissa. Sodan uhka on jokapäiväinen ja alueella liikkuva tuntee selkeän jännitteen katukuvassa. Jo rajanylitys Moldovan ja Transinistrian välillä oli kokemus, mitä ei monessa paikkaa maailmaa ole kokenut pitkiin aikoihin. Rajanylityspisteitä yksi toisensa perään, erikoisten kaavakkeiden täyttöä, sotilaita, passintarkastajia, erittäin tiukkaa valvontaa.

Tavalliset ihmiset Transnistriassa ovat Moldovan köyhimpiä. Liikenneristeyksissä on Venäläisiä sotilaita panssarivaunuineen valvomassa tilannetta. Transnistria muistuttaa hyvin läheisesti Neuvostoliittoa. Maan tunnuksessa on sirppi ja vasara. Kaupungissa näkee Stalinin ja Leninin patsaita ja lisäksi kaunpunkikuva on hyvin neuvostoliittolaismainen. Alueen väestö jakaantuu niihin, jotka haluavat olla itsenäisiä. Toisaalta alueella on selkeä ihmisryhmä, joka kannattaa liittymistä Venäjään. Poliittisesti tämä on hyvin vaikeaa, koska alueella ei ole olemassa suoraa rajaa Venäjän kanssa.

On maassa paljon positiivistakin ja uskallan suositella sitä sellaisille ihmiselle, jotka etsivät aitoutta. Moldova on euroopan isoin viinintuottajamaa ja niitä voi lämpimästi suositella maisteltavaksi. Surullista sinällään, että Venäjällä ja Moldovalla on tuontikiellot alkoholituotteille. Tämä on tehty täysin poliittisin perustein. Venäjä olisi iso vientimaa ja tärkeä kauppakumppani Moldovalaisille. Ihmiset maaseudulla elävät maanviljelystä ja ovat lähes kokonaan omavaraistaloudessa, mihin ei kovin moni länsimainen ole tottunut pitkiin aikoihin.

Maa sinällään on markkinamyönteinen ja pyrkii houkuttelemaan ulkomaalaisia sijoittajia. Lisäksi maa pyrkii viemään ulkomaille tekstiileitä, hedelmiä ja tiettyjä koneita ja laitteita. Kaikki lähtökohdat ovat olemassa sille, että Moldovan talous kehittyy ja kasvaa. Toisaalta markkinatalouden kehityksellä voi olla entisestään tuloerojen kasvaminen ja ihmisten jakautuminen selkeästi eri kasteihin. Niihin jotka pärjäävät ja niihin, jotka eivät.

Maa haluaisi mukaan Euroopan unioniin. Toisaalta esimerkiksi tämä kapinallismaakunnan tilanne estää liittymisen suoraan ja konfliktia ei voida ratkaista niin kauan, tilanne säilyy. Venäjälläkään ei ole halua ratkaista ongelmaa ja venäläisten joukkojen pysyminen alueella on todennäköistä pitkän aikaa. Poliittisesti tällä tavalla pystytään kiristämään Moldovaa ja vaikuttamaan poliittisiin mielipiteisiin maassa. Kukaan tavallisista ihmisistä ei usko konfliktin ratkaisuun. Vaikka maassa on selkeästi venäläisiä yrittäjiä ja liikemiehiä, niin viha Venäjän armeijaa kohtaan löytyy ja se on vahva. Paikalliset käyttävätkin Etelä-Ossetiaa esimerkkinä, joka vastaa hyvin Moldovan ja Transistrian tilannetta.

Sodat ja konfliktit eivät tule loppumaan maailmasta, eikä Euroopasta.Tätä tilannetta edesauttaa suurvaltojen päämäärät ja pyrkimykset. Lisäksi voi heittää kysymyksiä ilmaan, onko jokaisen oman kansan tai pienen alueen saatava itsenäisyys? Toisaalta Euroopan unioni on menossa selkeästi liittovaltiopolitiikan suuntaan. Vastapainona on sitten pienten valtioiden pienten maakuntien edustajat, jotka haluaisivat itsenäisyyden tai vastapainoksi liittyä johonkin toiseen, mitä ovat. Onko tämä oikeanlaista kehitystä? Onko maan köyhyydelle se eduksi vai haitaksi ?

Tarvittaisiin useampia nuorempia Ahtisaaria ratkaisemaan sotia ja erillaisia konflikteja maailmasta. Ei vain taida auttaa, jos kengännauhat ovat umpisolmussa. Nauhat kuin pitäisi katkaista ensiksi ja laittaa uudet tilalle. Tarvittaisiin oikeasti poliittista tahtoa niin suurvalloilta, sekä alueiden johtajilta. Niin kauan kuin oikeaa tahtoa ei ole, niin on mahdottomuus päästä ratkaisuihin. Moldovassa on tälläinen jännite, joka pitäisi pystyä ratkaisemaan. Auttaisi se samalla alueen taloudellista kehitystä, sekä myös yksilöiden näkökulmasta köyhyyden poistamista. Sotatilanteen takia kun alueen kehitys junnaa paikoillaan.

Pitää toivoa Moldovalaisten puolesta, että ongelma on ratkaistavissa. Joskus historiassa voi tapahtua jotain hyvinkin nopealla aikajänteellä. Euroopan unionin kehittyminen on tästä esimerkki.