Euroopan unionilla on ollut useita ongelmia eri maiden talouksien toiminnassa. Islannin jälkeen uskottiin, että pahin oli jo takana. Kreikka tuli takaa ja yllätti. Lukuiset talouslukujen väärennökset ja tilastotietojen muokkaus loi harhan, mikä räjähti suoraan euroopan jäsenmaille ja erityisesti euromaille.
Väitän silti, että vikaa on myös euroopan unionin maiden politiikassa. Toki Kreikkaa on nyt on helppo syyttää, koska Kreikka on vääristellyt lukemiaan. Yleisesti voidaan todeta tosiasia, että liian paljon asioita katsotaan läpi sormien euroopan unionin neuvostossa ja komissiossa. Ja kukaan isoista maista ei ole muutenkaan pystynyt tiukkaan talouspolitiikaan, vaan helposti liututaan pois yhdessä sovituista periaatteista.
Se, että Kreikka huijasi noin järjestelmällisesti muita, ei ole oikein. Ei ole kuitenkaan sekään, että pelisäännöt, mitä on sovittu, eivät sido lähellekään kaikkia. Totta on varmasti se, että Kreikka on mokannut, mutta onko tuosta silti ollut merkkejä nähtävissä, jota ei vain ole haluttu nähdä? On varmasti ollut. Kreikan raportoinnista on ollut komissiolla tietoa jo vuodesta 2004. Siihen ei ole vain haluttu puuttua. Jälleen kerran on katsottu läpi sormien faktoja. Suomi on pitkän aikaa ollut EU:n mallioppilas. Toivottavasti muut maat nyt ryhdistäytyvät tässä asiassa.
Suomessakin on noussut kohu Kreikan talouskriisistä ja erityisesti isosta 1,6 miljardin euron lainasummasta. Saisihan tuolla summalla ostettua mm. neljä Nokiaa nykyisellä kurssilla itselleen. Miksi siis tuetaan Kreikkaa, joka on hoitanut asiansa itse huonosti? Asiaa on helppo kritisoida. Itsekin olen kristisoinut ja ollut järkyttynyt lainasumman suuruudesta. Uskon, ja toivon, että päätös oli oikea.
Vaihtoehdot ovat vain huonot. Suomi on sitoutunut eurooppalaisena maana solidaarisuuspolitiikkaan ja lisäksi euron kautta on olemassa sopimukset, mitkä sitovat myös Suomea. Parempi tällä hetkellä pitää Kreikan talous pystyssä, kuin antaa sen romahtaa ja sitä kautta vaikuttaa koko euroopan talouteen.
Toki eduskuntahan voisi tehdä kielteisen päätöksen ja olla myöntämättä lainaa, mutta eurooppa tasolla Suomen eu-politiikka kokisi merkittävän tappion. Suomi ei ole asiassa yksin. EU-maat ovat sopineet antavansa Kreikalle 110 miljardia euroa lainaa, joista suurimmat lainasummat annetaan Saksasta ja Ranskasta. On, hyvä, että mukana on isoja maita. Tämä takaa sen, että asiaa valvotaan kunnolla ja tarvittaessa laitetaan sanktioita ja estetään loppulainojen luovuttaminen Kreikalle.
Isoja riskejä tässä on jokatapauksessa jokaiselle eurooppan maalle. Isolle maalle toki riskit ovat isommat, mutta tuon lainapaketin kokoluokka on järkyttävän iso Suomellekin. Jos lainaa jää maksamatta takaisin, niin Suomen valtiontalous on kuralla hyvin pitkään ja se heijastuu ennenkaikkea tavallisiin kansalaisiin. Isoja kysymyksiä on muitakin. Pystyykö Kreikka leikkamaan merkittävästi julkisen talouden kuplaansa? Pystyykö Kreikka tuottamaan tämän jälkeen tarpeeksi tuloja? Tuleeko kriisi vielä Espanjaan tai Portugaliin? Vastausta näihin ei tiedä varmuudella kukaan, vaikka ennustuksia ja laskelmia onkin tehty. Nyt toivotaan, että nämä pitävät paikkaansa.
On myös käyty yhteiskunnallista keskustelua siitä, olisiko Kreikka pitänyt potkia pois eurosta. Sinällään poispotkiminen olisi voinut olla oikeutettuakin, koska oman talouden tilannetta on järjestelmällisesti väärennetty. Kuitenkaan EU:n perussopimuksessa ei ole säännöstä, jonka mukaan euromaa voitaisiin erottaa tai se voisi itse erota talous- ja rahaliitto Emusta. Jäsenyys on tehty tietoisesti pysyvästi uskottavuuden takaamiseksi. Tämä on toki olisi ollut järkevää, jos kriteereitä olisi valvottu kunnolla. Nyt kun sitä ei ole tehty, voi kyseenalaistaa tuonkin päätöksen.
Erottaminen onnistuisi jokatapauksessa nyt myös eurooppaneuvoston päätöksellä, mutta tämä voisi antaa huonoa singaalia markkinoille myös EU:n sisällä. Kreikalle itselleen tuo toki olisi kovin paikka. Oman valuutan devalvointi, pääomien pako ja eurovelkojen räjähdysmäinen kasvu. Lisäksi olisi tulossa todennäköinen pankkikriisi, joka toki heijastuisi euroalueenkin saksalais- ja ranskalaispankkeihinkin. Tietynlainen puukonisku muiden toimesta kylkiluiden väliin se olisi jokatapauksessa Kreikalle, vaikka itse euroaluekin ottaisi tässä tapauksessa osumaa. Tosin, jos karhua tökitään kepillä, ei saisi valittaa, jos se hyökkää päälle.
Eräät valtiotieteilijät ovat ennustaneet, että eurooppa on nyt käännekohdassa, jossa se joutuu valitsemaan menon liittovaltioksi tai paluun takaisin kauppaliitoksi. Itse en näe tätä näin jyrkkänä vaihtoehtona. Jatkossa pitää vaan olla tarkempi ja pitää sopimuksista kiinni. Jos joku maa ei ole siinä kunnossa, että voi olla euroalueessa, sen talous on sitoutettava siihen, että se tulee kuntoon. Ja jos ei tule, rohkeasti vain fudut jäsenmaalle yhteisestä valuutasta. Se on elinehto euroopalle, jossa on valtioiden liitto ja yhteinen valuutta olemassa.
Euroopan unionin maat ovat nyt tehneet päätöksensä huonojen vaihtoehtojen keskeltä ja päätös on tukea ja auttaa Kreikkaa lainaamalla sinne rahaa. Pitää uskoa, että päätös on ollut oikea. Aika näyttää, miten tuossa käy. Olli Rehn on varmasti vastuullisena talouskomissaarina vaatimassa tiukkaa valvontaa ja koordinointia euroopan taloudesta. Siihen tarvitaan toki vaatimusten lisäksi hyvää yhteistyökykyä ja tahtoa kaikilta osapuolilta. Ei saisi maalata piruja seinille, mutta pahoin pelkään, että kaikkea tästä kriisistä ei ole vielä nähty. Noah, ainakin nyt suomalainen komissaari on päässyt suoraan EU:n ongelmiin itse ytimessä käsiksi. Toivottavasti nyt vain mies kestää.
Go Olli Rehn, Go !!!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
En voi sanoa kuin sen, että tämä on niin tyypillistä kreikkalaista käyttäytymistä, että sotketaan ensin omat talousasiat ja sitten ollaan EU:n suuntaan käsiojossa, sillä EU:n jäsenvaltiot kiltisti kyllä antavat rahaa kun sitä pyydetään.
VastaaPoistaHaluan muistuttaa näistä kulttuurieroista jotka tässäkin asiassa törmätään. Meille suomalaisillehan olisi valtavan suuri asia ensinnäkin se, että valtion talous olisi noin pahassa jamassa. Toisakseen olisi aivan käsittämätöntä että talouslukuja oltaisiin tarkoituksella muokattu siten, että tilanne ei näyttäisi niin pahalle. Vielä kamalampaa meille suomalaisille olisi pyytää apua rahallisissa ongelmissamme jostain Kreikasta, Espanjasta tai jos katsotaan tulevaisuuteen: Turkista. Me suomalaiset ollaan niin jukuripäitä, että mökötettäisiin vaan nurkassamme hiljaa vaikka valtio menisi konkurssiin siinä mykkäkoulua pitäessä.
Ehdottomasti olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikilla EU:n tai ainakin Euroalueen sisällä olevilla valtioilla tulisi olla samat pelisäännöt. Homma ei ole kovin kauas kantoista jos aina joku maa alkaa soveltaamaan omiaan ja tekemään vastaavan kaltaisia linjauksia joiden takia muut maat joutuvat maksajan rooliin. Tietysti se jonkin aikaa onnistuu kun valtiot tukevat toinen toistaan vuorotelle, mutta jos maksajan rooliin joutuu kerta toisensa jälkeen samat maat, ollaan katastrofin partaalla.
Vielä haluan kommentoida kreikkalaista elämäntapaa. Siellä kokemuksesta tiedän, että Kreikassa kaikki on ostettavissa, niin päättäjät kuin poliisitkin. Kyllä Välimerenmaissa kauppaa on osattu käydä tuhansien vuosien ajan, mutta talouslukujen tarkka kirjanpito on suorastaan luonteen vastaista kreikkalaisille. Tällainen välinpitämättömyys/suurpiirteisyys on ainakin tavallisten kreikkalaisten arkipäivää, miksei siis suuremmassakin mittakaavassa? Kreikkalaiset joita itse olen tavannut ovat olleet suorastaan ylpeitä siitä, kuinka he aina keksivät tavan kiertää lakia, asiassa kuin asiassa. Esimerkkinä heitän vielä sen, että aikataulut ovat kreikkalaisille käsittämättöntä. Ihan vain vinkkinä: sopiessasi tapaamista kreikkalaisten kanssa, kannattaa itse pitää huoli siitä ettei sinulla ole mitään muuta sille päivälle. Kreikkalaiset kun saattavat ilmestyä sovittuun tapaamiseenkin useita tunteja myöhässä eikä se heitä haittaa mitenkään.
Eli asenteissa, kulttuureissa ja toimintamalleissa, me EU:n valtiot olemme varsin kaukana toisistamme. Mutta tämä ei tarkoita että meidän suomalaisten pelkästään pitäisi sopeutua ja hyväksyä nämä eriäväisyydet, vaan meidän kaikkien EU:n sisällä asuvien pitäisi. Ja mitenkähän mahtanee onnistua jos Turkki tosiaankin liittyisi Euroopan Unioniin... mutta se taitaa olla aivan toinen asia se.