Globalisaation hammasrattaat pyörivät

Lappi ja Rovaniemi on hyötynyt merkittävästi matkailun saralla kansainvälistymisestä. On kuitenkin huomattava, että globalisaation kolikolla on myös toinen puoli, se ikävämpi. Rakennusyhtiö Skanska aikoo värvätä Rovaniemelle Virolaisesta tytäryhtiöstään Skanska EMV:stä noin 40 virolaista rakennusmiestä rakentamaan valtion tietotekniikan hallintokeskusta. Silti Rovaniemellä on noin 400 työtöntä rakentajaa ja koko lapissa yli tuhat työtöntä. Miksei oma paikallinen osaaminen kelpaa?

Yhtiön kannalta on nähtävästi kyse politiikasta, jolla halutaan tukea tytäryhtiötä Virossa. Siellä ei ole Virolaisille rakentajille tarpeeksi töitä ja näin ollen emoyhtiö haluaa käyttää työvoimaa Lapissa. Toisaalta kun kyseessä on Valtion tietotekniikan hallintokeskus ja kyse on Valtion alueellistamispolitiikan tukitoimista, ei voi ymmärtää, että alueen omia rakentajia ei tässä voida tukea.

Tunteet käyvät kuumina rakennusliiton ja paikallisten rakentajien puolella. Skanska perusteli päätöstään myös sillä, että Rovaniemeltä ei löydy tarpeeksi osaavaa työvoimaa, mikä loukkasi paikallisia rakentajia. Tähän on myös allekirjoittaneen vaikea uskoa, koska paikallinen työväestö on erittäin ammattitaitoista. Helposti tulee mieleen kysymys, onko kyse rahasta?

Skanska vastasi tähän syytökseen, että Virolaisille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Vastapuoli rakennusliitto aikoo valvoa tätä ja se on myös helppo uskoa. En usko silti, että kansainvälisen yrityksen työvoiman siirtoa voitaisiin ehkäistä kuitenkaan ay-liikkeen nostattamalla melulla. Ei siihen enää pysty edes suomen hallitus.

Tuon tason päätökset vaatisivat EU tason päätöksiä ja suuntana pitäisi olla protektionismin kasvattaminen. Sitä vastaanhan on EU-maiden voimin taisteltu.
Työvoiman vapaalle siirtyvyydelle löytyy selkeä oikeutus, vaikkakin se kipeälle tuntuu, myös minusta. Enemmän varmasti jatkossa tulisi päättäjien kuuluttaa yritysten yhteiskuntavastuuta ja nimenomaan yritysjohdon suuntaan.

Globalisaatio ei ole kaikissa asioissa kaikkien etu, jos sitä ei pystytä hyödyntämään ja se on hyvä tiedostaa. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että suomen kielen asema vahvistuu Viron kouluissa. Uuden opetussuunnitelman mukaan suomea voi opiskella toisena kielenä kuudennelta luokalta alkaen kolme tuntia viikossa. Seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle kieltä voi lukea jopa yhdeksän tuntia viikossa. Tänä lukuvuonna suomea opiskelee peruskoulun ja lukion valinnaisaineena tuhat oppilasta ja ammattikouluissa puolitoista tuhatta.

Mihin tämä perustuu? Päätöksen taustalla on Euroopan neuvoston periaate, jonka mukaan jokaisen eurooppalaisen tulisi osata kahta kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Lisäksi Viron kielistrategia korostaa naapurimaiden kielten merkitystä. Jatkossa tämä tulee varmasti heijastumaan myös siihen, että Virolaisia tulee työllistymään Suomeen yhä isommissa määrissä. Ei siinä mitään väärää ole, mutta olisihan se hyvä, että Suomalaisillekin olisi töitä. Pääkaupunkiseudulla on jo pitkään ollut Virolaiset rakentajat osana rakennusteollisuutta. Siellä on myös onnistuttu polkemaan palkkoja ja työntekijöiden oikeuksia.

Suomen valtio on jo pitkään ennustanut, että yhteiskunnan huoltosuhde tulee järkkymään ja Suomeen tulee työvoimapula. Olen silti hieman pessimistinen tähän arvioon. Suomesta lähtee koko ajan teollisuutta, mille ei tule koskaan korvaavia työpaikkoja Suomeen. Ollaan oravanpyörässä, jossa ilman isoja tukitoimia teollisuudelle ei saada pidettyä merkittävästi teollisuutta Suomessa. Realistisempi peruste arviolle työvoimapusta tulee tilanteesta, jossa työntekijöille ei makseta kohtuullista korvausta työstä ja näin työmiestä ei saada töihin. Kyllä työmies on palkkansa ansainnut, jos porvarikin omansa. Reilu peli kaikkien osapuolten välillä.

Näillä näkymin yhteiskunta on kokemassa murrosta, josta selviämiseen ei ole yksinkertaista lääkettä. Suomalaisten on kehitettävä jatkuvasti uusia innovaatioita ja omia tuotteitaan yhä pitemmälle. Myös Suomalaisten on kansainvälistyttävä yhä enemmän ja vietävä omaa osaamistansa sinne, missä sitä ei vielä ole tai se on huonompaa. Pienyrittäjiä on tuettava ja yritystoimintaan kiinnostuneita on rohkaistava. Heidän panoksensa tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Yhteiskunta on menossa koko ajan enemmän palveluyhteiskunnan suuntaan. Isojen teollisuusyritysten antamiin työpaikkoihin Suomessa ei voi tulevaisuudessa luottaa.

Muutos on jo tovin aikaa pyörinyt, eikä sitä voi pysäyttää.